Saunan vesijärjestelmä on monessa suomalaisessa kiinteistössä se osa LVI-tekniikkaa, joka jää helpoimmin huomiotta ennen kuin lattiakaivo alkaa löyhkätä tai suihkun vesi ei enää lämpene kunnolla. Toimiva kokonaisuus – vesijohdot, viemäröinti, lattiakaivo ja usein myös lämminvesivaraaja – vaatii säännöllistä tarkastusta, vaikka sauna näyttäisikin päällisin puolin kunnossa olevalta.
Saunan vesijärjestelmän osat ja niiden toiminta
Pesuhuoneen ja saunan väliin rakennettu märkätila kokoaa yhteen useita LVI-järjestelmän osia samaan pieneen tilaan. Kylmävesi ja lämmin käyttövesi tuodaan sekoittajahanalle tai termostaattihanalle, joka säätää suihkun lämpötilan halutuksi.
Poistopuolella lattiakaivo kerää suihku- ja pesuveden ja johtaa sen viemäriin. Monissa 1970–1980-luvun taloissa lattiakaivo ja sen kaadot on mitoitettu tiukemmin kuin nykymääräykset edellyttävät, mikä näkyy hitaana veden poistumisena varsinkin, jos kaivon ritilä on päässyt tukkeutumaan hiuksista ja saippuajäämistä.
Lämmin käyttövesi tulee tavallisesti kiinteistön lämminvesivaraajasta tai kaukolämmön lämmönvaihtimesta. Lämminvesivaraajan koko ja sijoittelu vaikuttavat suoraan siihen, riittääkö lämmintä vettä esimerkiksi silloin, kun saunotaan ja pyykinpesukone käy samaan aikaan.
Yleisimmät ongelmat saunan vesijärjestelmässä
Lattiakaivon hajuhaitta on yleisin yksittäinen valitus, jonka putkiliikkeet kohtaavat saunatiloissa. Syynä on lähes aina kuivunut vesilukko – jos saunaa käytetään harvoin, vesilukossa oleva vesi haihtuu ja viemärin kaasut pääsevät sisätiloihin.
Toinen tyypillinen vika on hanan tiivisteiden kuluminen. Termostaattihanan sisäosat kestävät yleensä 10–15 vuotta, minkä jälkeen hana voi alkaa tiputtaa tai lämpötilan säätö muuttuu epätarkaksi. Hanan vaihto onnistuu monelta itseltäänkin, mutta jos vanha hana on juotettu kiinni kupariputkeen, työ kannattaa jättää ammattilaiselle.
Kolmas ongelma liittyy lattialämmitykseen, joka on nykyisin lähes vakiovaruste uusissa pesuhuoneissa. Jos lattialämmitysputkisto on asennettu virheellisesti tai eristys puuttuu, lämpöenergiaa karkaa alapohjaan eikä lattia tunnu koskaan riittävän lämpimältä.
Huoltotoimet – mitä kannattaa tarkistaa säännöllisesti
Käytännön huolto ei vaadi erikoistyökaluja, mutta se pitää muistaa tehdä säännöllisesti:
- Kaada lattiakaivoon puoli litraa vettä kerran kuukaudessa, jos sauna on vähällä käytöllä – tämä pitää vesilukon toimivana
- Puhdista lattiakaivon ritilä ja hiussihti 2–3 kuukauden välein
- Tarkista hanan liitokset ja putkiston näkyvät osat vuotojen varalta pari kertaa vuodessa
- Huuhtele lämminvesivaraaja pohjalietteestä kerran vuodessa, jos vesi on kovaa
Taloyhtiöissä yhteissaunan vesijärjestelmä kuuluu yleensä kiinteistön huoltoyhtiön vastuulle, mutta omakotitalossa vastuu on aina omistajalla itsellään. Painekoe on hyvä tehdä, jos epäillään piilovuotoa esimerkiksi lattiarakenteiden sisällä kulkevassa putkessa – varsinkin vanhemmissa kupariputkiasennuksissa liitoskohdat voivat alkaa tihkua vuosien saatossa.
Yleinen virhe: lattiakaivon ja vedeneristyksen laiminlyönti remontissa
Monet tekevät saunaremontin yhteydessä sen virheen, että keskittyvät vain paneeleihin ja kiukaaseen, vaikka lattian ja seinien vedeneristys sekä lattiakaivon uusiminen olisivat pitkällä aikavälillä tärkeämpiä. Vanha, halkeillut vedeneristys päästää kosteutta rakenteisiin huomaamatta, ja vaurio tulee ilmi vasta vuosien päästä homeongelmana.
Toinen yleinen virhe on lattiakaivon jättäminen alkuperäiselle paikalleen, vaikka lattian kaadot uusitaan. Jos kaato ei ole vähintään 1:50 kaivoa kohti, vesi jää lammikoksi lattialle eikä valu pois toivotulla tavalla. Kolmas virhe on termostaattihanan asentaminen ilman takaiskuventtiiliä, mikä voi sekoittaa kylmän ja lämpimän veden verkoston painevaihteluissa.
Myytti: ”Saunan vesijärjestelmä ei tarvitse huoltoa, koska se on aina märkä”
Yleinen väärinkäsitys on, että jatkuvasti kostealla oleva järjestelmä puhdistuu ikään kuin itsestään. Todellisuudessa kosteus juuri lisää huollon tarvetta, ei vähennä sitä. Jatkuva kosteus kiihdyttää tiivisteiden kulumista, ruostumista metalliosissa ja saippuajäämien kertymistä lattiakaivoon.
Sama pätee lämminvesivaraajaan: pelkkä käyttö ei poista pohjalle kertyvää kalkkia ja sedimenttiä, vaan varaaja pitää tyhjentää ja huuhdella erikseen. Suomen kovan veden alueilla, kuten monissa Pohjanmaan ja Etelä-Suomen kunnissa, kalkkikertymä voi heikentää varaajan tehoa jo 2–3 vuodessa ilman huoltoa.
Milloin kannattaa kutsua putkiliike
Itse tehtävä huolto riittää pitkälle, mutta osa tehtävistä vaatii kvv-pätevyyden omaavan ammattilaisen. Näitä ovat esimerkiksi lattiakaivon vaihto, vesijohtoverkoston muutostyöt ja kaikki työt, jotka koskevat kiinteistön vesieristystä märkätilassa.
Rakennusvalvonta edellyttää, että märkätilan vedeneristys- ja LVI-työt tehdään pätevän urakoitsijan toimesta ja dokumentoidaan asianmukaisesti. Tarjouspyyntöä tehdessä kannattaa varmistaa, että urakoitsijalla on sekä kvv- että tarvittaessa iv-pätevyys, jos remontti koskee myös ilmanvaihtoa. Yksityishenkilö voi hyödyntää kotitalousvähennystä työn osuudesta, mikä pienentää remontin kokonaiskustannusta merkittävästi – vähennys koskee vain työtä, ei tarvikkeita.
Hinnoittelu vaihtelee työn luonteen mukaan. Pieni hanan vaihto tai lattiakaivon puhdistus laskutetaan yleensä tuntiveloituksella, joka pyörii 55–75 euron tuntumassa ilman päivystyslisää. Laajempi remontti, jossa uusitaan vedeneristys, lattiakaivo ja putkisto, hinnoitellaan yleensä kiinteänä urakkahintana, joka antaa selkeän kokonaiskuvan kustannuksista etukäteen.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi saunan lattiakaivosta tulee pahaa hajua, vaikka sitä käytetään?
Yleisin syy on vesilukon kuivuminen käyttötaukojen aikana, jolloin viemärin kaasut pääsevät nousemaan tilaan. Toinen mahdollinen syy on kaivon sisään kertynyt saippua- ja hiuslika, joka alkaa mädäntyä ajan myötä ja vaatii kaivon avaamisen ja puhdistuksen.
Kuinka usein saunan lämminvesivaraaja pitää huoltaa?
Varaaja kannattaa tyhjentää ja huuhdella pohjalietteestä kerran vuodessa, kovan veden alueilla useammin. Anodisauva on hyvä tarkistaa 2–3 vuoden välein, sillä se suojaa varaajan sisäpintaa syöpymiseltä ja sen kuluminen loppuun lyhentää varaajan käyttöikää huomattavasti.
Voiko saunan lattialämmityksen ja hanaremontin tehdä samalla kertaa?
Kyllä, ja se on usein järkevintä juuri silloin kun pesuhuoneen lattia joudutaan avaamaan muutenkin. Samalla kannattaa tarkistaa lattian kaadot ja vedeneristyksen kunto, jottei samaa lattiaa tarvitse avata uudelleen muutaman vuoden sisällä.
Yhteenveto
Saunan vesijärjestelmä pysyy toimintakunnossa, kun lattiakaivo, hanat ja lämminvesivaraaja tarkistetaan säännöllisin väliajoin eikä kosteaa tilaa jätetä oman onnensa nojaan. Pienet, muutaman minuutin huoltotoimet – veden kaataminen kaivoon, ritilän puhdistus, liitosten silmämääräinen tarkastus – ehkäisevät suurimman osan yllättävistä vesivahingoista. Kun kyse on rakenteisiin ulottuvasta työstä, kuten vedeneristyksestä tai lattiakaivon vaihdosta, kannattaa aina kutsua pätevä putkiliike, jotta työ täyttää rakennusvalvonnan vaatimukset ja pysyy takuun piirissä.