Ilmalämpöpumppu ja vesikiertoinen järjestelmä ovat kaksi hyvin erilaista tapaa lämmittää kotia, vaikka molemmat ottavat energiansa ulkoilmasta. Tämä vertailu on tarkoitettu omakotitalon omistajalle, joka miettii suoran sähkölämmityksen, öljylämmityksen tai vanhan järjestelmän korvaamista ja haluaa tietää, kumpi ratkaisu sopii omaan taloon. Kun ero on selvä jo ennen tarjousten pyytämistä, lopputulos on parempi kuin silloin, kun valinta tehdään pelkän hintalapun perusteella.
Mitä eroa ilmalämpöpumpulla ja vesikiertoisella järjestelmällä on
Ilmalämpöpumppu siirtää ulkoilman lämmön suoraan sisäilmaan. Sisäyksikkö puhaltaa lämmintä ilmaa huoneeseen, ja lämpö leviää muualle taloon vain sen verran kuin ovet ja pohjaratkaisu sallivat. Lämmintä käyttövettä se ei tuota lainkaan.
Vesikiertoinen järjestelmä toimii toisin. Ilmavesilämpöpumppu lämmittää vettä, joka kiertää patteriverkostossa tai lattialämmityksen putkistossa. Sama laite tuottaa yleensä myös lämpimän käyttöveden lämminvesivaraajaan tai integroituun varaajaan. Lämpö jakautuu tasaisesti joka huoneeseen, myös makuuhuoneisiin ja kellariin.
Ero on siis ennen kaikkea tämä: ilmalämpöpumppu on lisälämmönlähde, vesikiertoinen järjestelmä on päälämmitysjärjestelmä. Jos asia on selvä jo vertailun alussa, moni turha tarjouskierros jää väliin.
Hinnat ja takaisinmaksuaika
Ilmalämpöpumppu asennettuna maksaa yleensä 1500-3000 €. Asennus vie tavallisesti 3-5 tuntia, ja sen saa tehdä vain kylmäainepätevyyden omaava asentaja. Säästö suorassa sähkölämmityksessä on tyypillisesti 2000-5000 kWh vuodessa, joten takaisinmaksuaika jää usein 3-6 vuoteen.
Ilmavesilämpöpumppu asennuksineen maksaa yleensä 8000-15 000 €. Hinta nousee selvästi, jos talossa ei ole valmiina vesikiertoista lämmönjakoa. Patteriverkoston rakentaminen suoran sähkölämmityksen taloon voi lisätä kuluja 8000-15 000 €. Juuri tämä ratkaisee usein koko vertailun.
Kotitalousvähennyksen voi hakea molempien asennusten työosuudesta. Vuonna 2025 voimaan tulleiden sääntöjen mukaan vähennys on 35 % työn osuudesta, enintään 1600 € henkilöä kohden vuodessa, ja omavastuu on 150 €. Pyydä tarjoukseen erittely työstä ja tarvikkeista, ettei vähennyksen laskeminen jää arvailun varaan.
Milloin vesikiertoinen järjestelmä on oikea valinta
Jos talossa on jo vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys, esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä, ilmavesilämpöpumppu on usein luontevin korvaaja. Öljykattila puretaan, pumppu kytketään olemassa olevaan verkostoon, ja käyttövesi hoituu samalla. Öljyn hinnasta ja säiliön kunnosta murehtiminen loppuu.
Kokenut LVI-asentaja katsoo ensin, millä menoveden lämpötilalla nykyinen patteriverkosto toimii. Vanhat, pienet patterit voivat vaatia 55-65 °C:n menovettä kovilla pakkasilla, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde heikkenee ja sähkövastus tekee osan työstä. Lattialämmitys pärjää 30-35 °C:lla, mikä sopii lämpöpumpulle huomattavasti paremmin. Joskus muutaman patterin vaihtaminen suurempaan ratkaisee ongelman edullisesti.
Rajatapaus on Pohjois-Suomi. Rovaniemellä tai Kuusamossa pakkasjaksot voivat kestää viikkoja, ja ilmavesilämpöpumpun teho putoaa juuri silloin, kun lämpöä tarvitaan eniten. Siellä kannattaa verrata myös maalämpöä, jonka lämmönlähde pysyy vakaana pakkasesta riippumatta. Vertailua on käsitelty tarkemmin artikkelissa ilmavesilämpöpumppu vai maalämpö.
Milloin ilmalämpöpumppu riittää
Ilmalämpöpumppu sopii parhaiten suoralla sähkölämmityksellä varustettuun taloon, jossa on avoin pohjaratkaisu. Puolitoistakerroksisessa 120 neliön talossa yksi hyvin sijoitettu sisäyksikkö voi kattaa suuren osan lämmitystarpeesta, kun yläkertaan johtavan portaikon kautta lämmin ilma pääsee nousemaan.
Tyypillinen tilanne on 1980-luvun rintamamiestyyppinen tai tiilitalo, jossa on sähköpatterit ja varaava takka. Ilmalämpöpumppu olohuoneeseen, takka pakkaspäiville ja sähköpatterit varalle on yhdistelmä, joka laskee sähkölaskua selvästi ilman kymmenien tuhansien eurojen remonttia. Kesällä samalla laitteella saa myös viilennystä.
Pohjoisen olosuhteisiin kannattaa valita pakkasmalli, jonka toiminta-alue ulottuu -25 °C:een tai alemmas. Esimerkiksi Mitsubishin ja Panasonicin pohjoismaisiin oloihin suunnitelluissa malleissa on sulatusvastus ulkoyksikön pohjassa, jotta sulatusvesi ei jäädy kaukaloon.
Myytti: ilmalämpöpumppu lämmittää koko talon
Myyntipuheissa kuulee usein, että yksi ilmalämpöpumppu korvaa koko talon lämmityksen. Avoimessa, hyvin eristetyssä talossa se voi osittain pitää paikkansa. Useimmissa suomalaisissa taloissa makuuhuoneet, kylpyhuone ja suljettujen ovien takana olevat tilat jäävät kuitenkin sähköpatterien varaan.
Toinen väärinkäsitys menee toiseen suuntaan: ilmalämpöpumppu ei muka toimi pakkasella lainkaan. Nykyiset pakkasmallit tuottavat lämpöä vielä -20 °C:ssa, joskin hyötysuhde on silloin selvästi heikompi kuin nollan tuntumassa. Kovimmilla pakkasilla tarvitaan aina toinen lämmönlähde, oli valittu laite kumpi tahansa.
Yleisimmät virheet valinnassa
Ensimmäinen virhe on verrata pelkkiä laitehintoja. Ilmalämpöpumppu näyttää edulliselta, mutta jos tavoitteena on luopua öljystä kokonaan, se ei ratkaise käyttöveden lämmitystä eikä makuuhuoneiden lämpöä.
Toinen virhe on alimitoitettu ilmavesilämpöpumppu. Halvempi ja pienempi malli näyttää tarjouksessa hyvältä, mutta tammikuun pakkasilla sähkövastus käy tuntikausia ja säästö sulaa. Asentajan pitäisi laskea mitoitus talon todellisesta lämmöntarpeesta, ei arvioida pinta-alan perusteella.
Kolmas virhe on ulkoyksikön sijoittaminen huonosti. Räystään alle, jossa lumi ja jää putoavat suoraan laitteen päälle, tai paikkaan, jossa sulatusvesi jäätyy kävelytielle. Ulkoyksikkö kannattaa nostaa telineelle 30-50 cm maanpinnan yläpuolelle, jotta lumi ei tuki sitä.
Huolto ja käyttöikä
Ilmalämpöpumpun käyttöikä on tyypillisesti 10-15 vuotta. Omistaja voi itse puhdistaa sisäyksikön suodattimet 1-2 kuukauden välein, ja ammattilaisen huolto 2-3 vuoden välein maksaa yleensä 100-200 €.
Ilmavesilämpöpumpun käyttöikä on samaa luokkaa, mutta järjestelmässä on enemmän huollettavaa: kiertovesipumppu, paisunta-astia, varaaja ja verkoston ilmaus. Vuosihuollon sisältö ja kulut on käyty läpi artikkelissa lämpöpumppujen huolto vuosittain. Jos taloon jää vanha öljykattila tai puukattila varalle, kyseessä on jo hybridijärjestelmä, jonka ohjaus pitää säätää huolellisesti.
UKK
Voiko ilmalämpöpumpun ja ilmavesilämpöpumpun asentaa samaan taloon?
Voi. Yhdistelmä on yleinen taloissa, joissa ilmavesilämpöpumppu hoitaa peruslämmityksen ja käyttöveden ja ilmalämpöpumppu tuo kesällä viilennystä ja syksyllä edullista lisälämpöä olohuoneeseen.
Tarvitaanko ilmalämpöpumpun asennukseen lupa?
Omakotitalossa lupaa ei tavallisesti tarvita, mutta asemakaava-alueella kannattaa tarkistaa kunnan rakennusjärjestys. Rivi- ja kerrostalossa ulkoyksikön asentamiseen tarvitaan aina taloyhtiön hallituksen lupa.
Kumpi on edullisempi käyttää?
Kiloeurolla mitattuna ilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä usein hieman paremmalla hyötysuhteella, koska sen ei tarvitse lämmittää vettä. Ilmavesilämpöpumppu säästää kuitenkin enemmän kokonaisuutena, koska se korvaa koko lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen.
Näin teet päätöksen
Aloita nykyisestä lämmönjaosta. Jos talossa on vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys, ilmavesilämpöpumppu on yleensä järkevin suunta. Jos talossa on suora sähkölämmitys ja avoin pohjaratkaisu, ilmalämpöpumppu tuo suurimman säästön pienimmällä investoinnilla.
Pyydä 2-3 tarjousta, joissa mitoitus on perusteltu talon lämmöntarpeella ja joissa työn osuus on eritelty. Kysy asentajalta suoraan, mikä menoveden lämpötila nykyisille pattereille riittää pakkasella. Vastauksesta näkee nopeasti, onko asentaja todella perehtynyt taloosi vai myykö hän valmiiksi päätettyä pakettia.