Vesimittarin asennus huoneistoon tulee ajankohtaiseksi useimmiten putkiremontin yhteydessä tai silloin, kun taloyhtiön hallitus etsii keinoja hillitä nousevia vesikuluja. Tämä artikkeli kertoo osakkaalle ja hallitukselle, miten vesimittarin asennus huoneistoon tehdään käytännössä, mitä se maksaa ja milloin se on lain mukaan pakollinen. Suurin hyöty on reiluus: jokainen maksaa siitä vedestä, jonka itse käyttää.
Kerrostalossa, jossa vesimaksu peritään henkilöluvun tai neliöiden mukaan, yksin asuva säästäväinen eläkeläinen maksaa käytännössä naapurin pitkät suihkut. Huoneistokohtainen mittaus muuttaa tämän kerralla.
Mitä huoneistokohtainen vedenmittaus tuo taloyhtiölle
Kun asukas näkee oman kulutuksensa laskussa, kulutus laskee. Taloyhtiöiden seurannoissa vedenkulutuksen on raportoitu pienentyneen tyypillisesti 10-20 % mittaroinnin jälkeen. Vaihteluväli on suuri, koska paljon riippuu siitä, oliko talossa alun perin tuhlaavia kalusteita.
Säästö ei synny pelkästä vedestä. Lämpimän käyttöveden lämmittäminen on kaukolämpötaloissa merkittävä osa energialaskua, joten jokainen säästetty lämpimän veden kuutio näkyy myös lämmityskuluissa.
Toinen hyöty on vuotojen havaitseminen. Vuotava wc-istuin voi kuluttaa 100-300 litraa vuorokaudessa ilman että asukas huomaa mitään. Huoneistokohtaisesta lukemasta poikkeama näkyy heti, ja etäluettavissa mittareissa järjestelmä voi hälyttää itse. Tästä lisää artikkelissa vesimittarin etäluenta ja vuotohälytys.
Milloin vesimittarin asennus huoneistoon on pakollinen
Vuoden 2011 alusta uusiin asuinkerrostaloihin ja rivitaloihin on pitänyt asentaa huoneistokohtainen vedenmittaus. Sama vaatimus koskee olemassa olevia rakennuksia, kun vesijohdot uusitaan luvanvaraisessa korjaushankkeessa, eli käytännössä lähes jokaisessa linjasaneerauksessa. Vaatimus säilyi, kun rakentamislaki korvasi maankäyttö- ja rakennuslain vuoden 2025 alussa.
Poikkeus on mahdollinen, jos mittarointi olisi teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta. Tyypillinen esimerkki on sukitus, jossa vanhat putket jäävät paikalleen ja huoneistoon tulee useita nousulinjoja. Kolmen nousun huoneistossa tarvittaisiin kuusi mittaria, jolloin rakennusvalvonta voi hyväksyä poikkeamisen. Tämä ratkaistaan aina tapauskohtaisesti, ei taloyhtiön omalla päätöksellä.
Pelkkä velvoite asentaa mittarit ei vielä tarkoita, että vesi laskutetaan kulutuksen mukaan. Laskutusperusteen muutoksesta päätetään erikseen yhtiökokouksessa, ja joskus se vaatii yhtiöjärjestyksen muuttamista. Kokenut isännöitsijä tarkistaa yhtiöjärjestyksen ennen kuin mittarit tilataan.
Näin asennus etenee käytännössä
Linjasaneerauksessa mittarit kuuluvat suunnitelmaan alusta asti. Uusi käyttövesiputkisto tuodaan huoneistoon yhdestä pisteestä, yleensä kylpyhuoneen tai eteisen jakotukkikaappiin, ja mittarit sijoitetaan heti sulkuventtiilien jälkeen. Koko prosessi on kuvattu tarkemmin oppaassa linjasaneerauksen vaiheet.
Jälkiasennuksessa ilman putkiremonttia työ etenee yleensä näin:
1. LVI-suunnittelija kartoittaa huoneistojen vesiliittymät ja nousujen määrän
2. Valitaan mittarityyppi ja luentatapa (paikallinen, radio tai M-Bus)
3. Putkiasentaja asentaa sulkuventtiilin, mittarin ja tarvittaessa takaiskuventtiilin kylmälle ja lämpimälle vedelle
4. Tehdään tiiviyskoe ja kirjataan mittarien aloituslukemat pöytäkirjaan
5. Kytketään etäluenta ja testataan, että jokainen mittari näkyy järjestelmässä oikealla huoneistonumerolla
Mittariksi valitaan yleensä MID-hyväksytty DN15-mittari, jonka nimellisvirtaama Q3 on 2,5 m³/h. Esimerkiksi Kamstrupin flowIQ-sarjan ultraäänimittarit ovat yleisiä suomalaisissa taloyhtiöissä, koska niissä ei ole liikkuvia osia ja radioluenta on sisäänrakennettu. Mekaaniset siipipyörämittarit ovat edullisempia mutta kuluvat ja tarkkuus heikkenee nopeammin.
Asennuksen tekee aina pätevä putkiasentaja. Luvanvaraisessa hankkeessa työtä valvoo kvv-työnjohtaja, ja mittareiden on oltava myöhemmin vaihdettavissa ilman seinien avaamista.
Kustannukset ja laskutusmallit
Linjasaneerauksen yhteydessä mittaroinnin lisäkustannus on tyypillisesti 300-600 € huoneistolta, koska putket ovat joka tapauksessa auki. Jälkiasennus on kalliimpi: 600-1 200 € huoneistolta etäluennan kanssa, vanhoissa taloissa joissa on useita nousuja helposti enemmän.
Etäluennan palvelumaksu on yleensä 2-6 € huoneistolta kuukaudessa, ja se kannattaa laskea mukaan kokonaiskustannukseen. Radiomittarin paristo kestää valmistajasta riippuen 10-16 vuotta, minkä jälkeen mittari usein vaihdetaan kokonaan.
Laskutusmalleja on kaksi yleistä: pelkkä kulutusperusteinen maksu, tai kiinteä perusmaksu plus kulutus. Perusmaksun avulla jaetaan yhteiset kulut, kuten saunan, pesutuvan ja kiinteistön ulkohanojen vesi, joita huoneistomittarit eivät näe. Mallin voi myös tarkistaa 2-3 vuoden kuluttua toteutuneen kulutuksen perusteella.
Kun osakas teettää mittarin asennuksen itse, työn osuudesta voi hakea kotitalousvähennystä. Taloyhtiön teettämässä urakassa vähennyksen saaminen edellyttää, että osakas maksaa osuutensa erikseen ja yhtiö ilmoittaa työn osuuden. Lainaosuuksina maksetusta remontista vähennystä ei saa.
Yleisimmät virheet mittaroinnissa
Mittari ahdetaan paikkaan, josta sitä ei saa luettua tai vaihdettua. Kylpyhuoneen kotelon taakse laatoitettu mittari on painajainen, kun sen vaihtovuosi tulee. Ammattilainen sijoittaa mittarin huoltoluukun tai jakotukkikaapin taakse.
Pelkkä kylmän veden mittari. Joissakin vanhoissa hankkeissa on mitattu vain kylmä vesi säästösyistä. Lämmin vesi on kuitenkin kalliimpaa, joten laskutus menee vinoon juuri siltä osin, millä on eniten merkitystä.
Lukemia ei kirjata huolellisesti. Jos aloituslukemaa tai mittarin sarjanumeroa ei liitetä oikeaan huoneistoon, ensimmäinen vesilasku on väärä. Tämä on yllättävän yleinen syy riitoihin asukkaiden ja isännöinnin välillä.
Myytti: lämmin vesi näkyy jo kaukolämpölaskussa, joten erillistä mittaria ei tarvita
Kaukolämmön mittari mittaa koko talon lämpöenergiaa, ei sitä, kuka huoneistoista käyttää lämmintä vettä. Ilman huoneistokohtaista lämpimän veden mittaria energiakulu jakautuu edelleen tasan. Siksi asetus edellyttää mittausta sekä kylmälle että lämpimälle käyttövedelle.
Toinen sitkeä uskomus on, että mittari laskee vedenpainetta. Oikein mitoitettu DN15-mittari aiheuttaa normaalilla virtaamalla vain vähäisen painehäviön, jota asukas ei huomaa suihkussa.
UKK
Voiko osakas asentaa vesimittarin omaan huoneistoonsa itse?
Muutostyö vesijohtoihin vaatii ilmoituksen taloyhtiölle, ja asennuksen tekee pätevä putkiasentaja. Pelkkä yhden huoneiston mittari ei kuitenkaan muuta laskutusta, ellei yhtiökokous päätä kulutusperusteisesta vesimaksusta.
Kuinka usein huoneiston vesimittari pitää vaihtaa?
Mekaaninen mittari vaihdetaan tyypillisesti 8-10 vuoden välein, ultraäänimittari pariston loppuessa noin 10-16 vuoden kohdalla. Taloyhtiön kannattaa kirjata vaihtoväli kunnossapitosuunnitelmaan.
Paljonko huoneistokohtaisella mittauksella voi säästää?
Taloyhtiötasolla kulutus laskee yleensä 10-20 %. Yksittäisen asukkaan säästö riippuu siitä, kuluttaako hän keskimääräistä vähemmän: pienessä taloudessa vesilasku voi pudota selvästi, suurperheessä se voi nousta.
Yksi vinkki ennen päätöstä
Jos putkiremontti on taloyhtiön suunnitelmissa seuraavan 5-10 vuoden sisällä, mittarointi kannattaa lähes aina tehdä sen yhteydessä eikä erikseen. Kustannus on silloin noin puolet jälkiasennuksen hinnasta, ja mittarit saadaan sijoitettua järkevästi uuden putkiston yhteyteen. Pyydä tarjouksissa erittely mittarityypistä, luentatavasta ja etäluennan kuukausimaksusta, niin vertailu on reilu.