Saneerausputkituksen jälkihoito ratkaisee pitkälti sen, saavuttaako sukitettu viemäri valmistajien usein lupaaman 40-50 vuoden käyttöiän vai alkavatko ongelmat jo takuuaikana. Tämä artikkeli on kirjoitettu taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle ja asukkaalle, jonka talossa sukitus on juuri valmistunut tai valmistuu pian. Artikkelista selviää, miten uutta pinnoitetta käytetään, mitä seurataan ensimmäisinä vuosina ja mitkä huoltotavat lyhentävät pinnoitteen ikää.
Sukitus tehdään yleensä 1960-1980-luvun kerrostaloihin, joissa valurautaviemärit ovat syöpyneet mutta rungon purkaminen ei ole järkevää. Valmistuneen sukan kunto ei pysy hyvänä itsestään. Jälkihoito on halpaa, laiminlyönti kallista.
Mitä sukitetulle putkelle tapahtuu ensimmäisten kuukausien aikana
Epoksi- tai polyesterisukka on kovettunut jo asennuspäivänä, ja viemäri otetaan käyttöön yleensä saman tai seuraavan päivän aikana. Pinnoitteen ja vanhan valurautaputken rajapinta asettuu silti vielä ensimmäisten viikkojen aikana. Lämpötilavaihtelut ja ensimmäiset kuormat paljastavat mahdolliset kiinnitysviat.
Ammattilainen kiinnittää huomiota kolmeen kohtaan: haaraliitosten avauksiin, lattiakaivojen liitoksiin ja pohjaviemärin siirtymäkohtiin. Robotilla jyrsityissä haara-avauksissa voi jäädä terävä reuna tai liian pieni aukko. Sellainen kerää kuitua ja rasvaa jo muutamassa kuukaudessa.
Asukkaalle ensimmäinen merkki on tavallisesti hidastunut vedenpoisto tai kurluttava ääni lattiakaivosta. Asiasta kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle heti eikä vasta vuositarkastuksessa, koska takuuasia on helpompi todistaa tuoreena.
Arjen käyttö: mitä viemäriin saa laittaa
Sukitettu putki ei kestä enempää väärinkäyttöä kuin vanha valurauta. Sen sileä pinta tosin vähentää kerrostumia, mutta rasva jähmettyy myös muoviin. Kerrostalon keittiölinjassa paistorasva, kahvinporot ja kosteuspyyhkeet aiheuttavat valtaosan tukoksista.
Kemiallisten avaajien kanssa kannattaa olla tarkka. Vahvat lipeäpohjaiset ja happamat viemärinavaajat kuumenevat reagoidessaan, ja monet pinnoitevalmistajat kieltävät niiden käytön sukitetuissa putkissa kokonaan. Jos lavuaari tukkeutuu, ensimmäinen keino on hajulukon avaaminen ja puhdistus käsin. Sen jälkeen soitetaan huoltoyhtiöön.
Talvella pohjoisen kohteissa on omat riskinsä. Tuuletusputki voi huurtua umpeen kovilla pakkasilla Rovaniemellä tai Kajaanissa, jolloin vesilukot imeytyvät tyhjiksi ja viemärin haju nousee asuntoihin. Kyse ei ole sukituksen viasta, mutta se tulkitaan usein sellaiseksi.
Yleisimmät virheet sukituksen jälkeen
Pahin virhe on avata tukos ketjulingolla tai teräväkärkisellä spiraalilla. Tamperelaisessa 1970-luvun kerrostalossa voisi käydä esimerkiksi näin: keittiölinja tukkeutuu puoli vuotta sukituksen jälkeen, päivystävä huoltomies avaa sen tottumuksesta ketjulingolla ja repii samalla pinnoitteen auki usean metrin matkalta. Korjaus kuuluu taloyhtiön maksettavaksi, koska takuu raukeaa väärän huoltomenetelmän vuoksi.
Toinen tyypillinen virhe on asukkaan oma kylpyhuoneremontti, jossa lattiakaivo vaihdetaan ilman tietoa siitä, mihin uusi kaivo liitetään. Sukitettuun runkoon tarvitaan sopiva liitosratkaisu, ja vedeneristyksen täytyy ulottua kaivon laippaan oikein. Taloyhtiön kannattaa kirjata muutostyöohjeeseen, että kaikki viemäriin kohdistuvat työt hyväksytetään etukäteen.
Kolmas virhe on, että takuukuvaus jätetään tekemättä. Kun takuuaika päättyy ilman dokumentoitua tarkastusta, myöhemmin löytyvän rypyn tai irtoaman todistaminen asennusvirheeksi on käytännössä mahdotonta.
Jälkihoidon vuosikello taloyhtiössä
Seuranta kannattaa ajoittaa kiinteisiin hetkiin, ettei se jää yksittäisen hallituksen jäsenen muistin varaan. Toimiva rytmi näyttää tältä:
1-3 kuukautta valmistumisesta: asukkaiden havainnot kerätään kyselyllä ja ongelmalinjat kuvataan.
Ennen takuuajan päättymistä: kaikki linjat kuvataan takuukuvauksessa, yleensä 2 vuoden kohdalla, kun urakassa on käytetty YSE 1998 -ehtoja.
Vuosittain: hajulukot, lattiakaivot ja tuuletusputket tarkastetaan huoltoyhtiön kierroksella.
5-10 vuoden välein: keittiö- ja pohjaviemärit kuvataan uudelleen ja niiden kuntoa verrataan takuukuvaukseen.
Aina: sukitustiedot, materiaali ja huolto-ohje viedään huoltokirjaan.
Kerrostalon linjojen kuvaus maksaa kohteen koosta riippuen tavallisesti 1 000-4 000 €. Yksittäisen ongelmalinjan kuvaus on usein muutamia satoja euroja. Pinnoitteen paikkaus maksaa helposti kymmenkertaisesti.
Sukituksen kestävyydestä ja takuuehtojen tulkinnasta on kerrottu tarkemmin artikkelissa sukituksen käyttöiästä ja takuusta.
Huoltomenetelmät, jotka sopivat pinnoitetulle viemärille
Sukitetun viemärin tukoksia avataan ensisijaisesti painehuuhtelulla. Siinä käytetään pinnoitteelle sopivaa suutinta ja painetta, jonka urakoitsija on ilmoittanut huolto-ohjeessa. Raja-arvot vaihtelevat järjestelmittäin, joten yleistä lukua ei kannata arvata. Ohje pyydetään kirjallisena jo vastaanottotarkastuksessa.
Huoltoyhtiölle ja päivystävälle putkiliikkeelle kerrotaan suoraan, että talon viemärit on sukitettu. Tieto kannattaa laittaa myös porraskäytävän ilmoitustaululle ja huoltoyhtiön kohdetietoihin, koska yöllä tuleva päivystäjä ei välttämättä ole käynyt talossa aiemmin. Mekaanisen ja hydraulisen puhdistuksen eroista kerrotaan lisää artikkelissa viemärihuollosta ja tukosten poistosta.
Poikkeuksiakin on. Juuristo tai valumalla syntynyt kova kerrostuma pohjaviemärissä voi vaatia jyrsintää, ja sitä tehdään sukitetussa putkessa vain erikoiskalustolla, kameran ohjauksessa. Sellainen työ tilataan sukitukseen perehtyneeltä urakoitsijalta, ei yleishuollolta.
Myytti: sukitettu viemäri on huoltovapaa
Sukitusta myydään usein ratkaisuna, joka hoitaa viemärit vuosikymmeniksi. Pinnoite itsessään voikin kestää pitkään, mutta se ei poista tarvetta seurata viemäriä. Liitokset, kaivot ja tuuletus ovat edelleen samat kuin ennenkin, ja suurin osa ongelmista syntyy juuri niissä.
Valuraudan pinnoitus ei myöskään korjaa kaatovikoja. Jos pohjaviemärissä oli painuma ennen sukitusta, se on siellä myös sukituksen jälkeen ja kerää lietettä. Tällainen kohta on syytä merkitä huoltokirjaan ja kuvata muita tiheämmin. Menetelmien eroista kerrotaan artikkelissa sukituksen ja saneerausputkituksen eroista.
UKK
Saako sukitettuun viemäriin käyttää kemiallista viemärinavaajaa?
Vahvoja lipeä- tai happopohjaisia avaajia ei suositella, ja osa pinnoitevalmistajista kieltää ne kokonaan. Tukokset avataan mekaanisesti hajulukosta tai painehuuhtelulla, jossa käytetään pinnoitteelle sopivia asetuksia.
Milloin sukitetut putket pitää kuvata uudelleen?
Ensimmäinen kuvaus tehdään ennen takuuajan päättymistä, yleensä noin 2 vuoden kohdalla. Sen jälkeen keittiö- ja pohjaviemärit kuvataan 5-10 vuoden välein ja aina, jos tukoksia tulee toistuvasti samaan linjaan.
Voiko asukas remontoida kylpyhuoneensa sukituksen jälkeen?
Voi, mutta muutostyöstä täytyy ilmoittaa taloyhtiölle etukäteen. Lattiakaivon liitos sukitettuun runkoon pitää tehdä yhteensopivilla osilla, ja työn tekee pätevä LVI-asentaja.
Viimeinen vinkki hallitukselle
Kun sukitus vastaanotetaan, urakoitsijalta pyydetään kolme asiaa: linjakohtainen loppukuvaus, kirjallinen huolto-ohje painerajoineen ja takuuehdot. Nämä viedään huoltokirjaan, ja takuukuvauksen päivämäärä merkitään hallituksen kalenteriin. Tähän menee alle tunti, ja sillä vältetään juuri ne tilanteet, joissa taloyhtiö maksaa itse korjauksen, joka olisi kuulunut takuun piiriin.